radiomainos
musiikin masteroinnit
äänitysstudio
vinyylimasteroiti
laulustudio

Masterointi studio

KW masterointi on nykyaikainen ja erittäin korkealaatuinen studio Espoossa. Studiossa on huippuluokan analogi ja digitaaliprosessorit sekä erittäin korkealuokkaiset mikrofonit. Analogilaitteista mainittakoon: Manley Massive Passive EQ, Fairman TMC kompressori, Tube-Tech SMC2BM, LA-2A, Bettermaker EQ ym. Lisäksi satoja kärkiluokan digitaaliplugareita parhaan mahdollisen soundin luomiseksi. Musiikkistudio sinulle joka haluat parasta!

Tutustu studion testituloksiin.

lue lisää »

Laulun äänitys

KW Masterointi on myös korkealuokkainen äänitysstudio. Mikrofonivalikoimaan kuuluu mm. erittäin harvinainen Neumann M269, NU 47, Neumannin U87 sekä erittäin laadukkaat etuasteet takaavat ensiluokkaisen lopputuloksen. KW masterointi sekä musiikkistudio.

Miksaukset ja äänityspalvelut.

lue lisää »

Musiikki studio

Äänitysstudio ja miksaus. Kaikki musiikin tuottamiseen, suunnitteluun ym. liittyvät työt ovat tervetulleita. Huippuluokan analogiprosessorit takaavat lämpimän ja rikkaan lopputuloksen. KW masterointi sijaitsee Espoossa. Teemme myös ammattitaidolla mainosmusiikki spiikit sekä äänitykset.

Sinulle joka haluat parasta!

lue lisää »


mainosmusiikki
Musiikkistudio
äänitysstudio Helsinki
E-Masterointi
musiikkistudio Helsinki
Laulustudio
mainosmusiikki
Musiikkiprojektit
äänitys studio
Blogi

Hieman syvempää tietoa masteroinnista ja otteita blogista

Ditherointi.

Musiikin tekeminen on siirtynyt nykypäivänä hyvin pitkälle analogisesta digitaaliseen. Mutta esimerkiksi kaikki mikrofoniin äänitetyt soittimet ja laulu ovat sisääntulovaiheessa yhä analogisessa muodossa. Nämä analogiset signaalit pitää konvertoida digitaalisiksi, jotta tietokone ymmärtäisi ja osaisi käsitellä niitä. Astutaan siis digitaaliseen ympäristöön ja prosessi on silloin tietokonekieltä, eli ykkösiä ja nollia. Tällaisessa prosessissa äänikortin muuntimet ovat tärkeässä osassa ja mitä laadukkaammat muuntimet, sen parempi. Kun kappale on valmis, se usein kvantisoidaan matemaattisesti alempaan bittimäärään, jotta sen tiedostokoko pienenisi kun se muunnetaan tietyille alustoille sopivammaksi. Näin tapahtuu kun tehdään esim. 24 bittisestä wav tiedostosta mp3 tai iTunes tiedosto. Tämä on ihan hyvä asia, mutta tuo samalla mukanaan ongelman; pienempään bittimäärään kvantisoiminen aikaansaa häiriötä joka kuuluu uudessa konvertoidussa tiedostossa särönä. Tämän ongelman ratkaisemiseksi kehitettiin 1980-luvun puolivälissä ditherointi. Ditheroinnin oikeaoppinen käyttäminen on masteroinnissa, mutta myös miksausprosessissa hyvin tärkeää. Masteroinnissa se tehdään kaikkein viimeimpänä prosessina ja on tärkeää valita mitkä ditherointialgoritmit sopivat aina kyseiseen masteroitavaan kappaleeseen.

Nykypäivän LUFS standardi.

LUFS (loudness units full scale) standardi otettiin käyttöön noin vuonna 2011 ja sen pääasiallinen tarkoitus oli hallita radion, TV:n, YouTuben, Spotifyn ja vastaavien medioiden musiikin tasoja. LUFS on tällä hetkellä tarkin äänenvoimakkuuden tasomittausmenetelmä ja se on saanut vankan jalansijan musiikkiteollisuudessa. LUFS:ää ennen ja paljon vieläkin käytettiin RMS tasoa koetun äänenvoimakkuuden mittaukseen. Kumpikin prosessi on laskennallinen ja perustuu monimutkaiseen tietokoneen algoritmiin.

Kalibroitu monitorisysteemi.

Kalibroitu monitorisysteemi on masteroinnissa kaiken A ja O! Ellei tätä ole tehty eikä huonetta viritetty oikein, nopeat ja hitaat äänenheijastukset muokkaavat kuultua ääntä, eikä musiikkia kuulla oikein. Kalibroitu monitorisysteemi auttaa olemaan mahdollisimman tarkka kaikessa työskentelyssä musiikin kanssa sekä saavuttamaan yhteneväisiä lopputuloksia.

Käytännössä kalibroitu monitorisysteemi tarkoittaa referenssitason asettamista omaan studioon, jonka pohjalta kaikki miksaus ja masterointityöt aloitetaan ja päätökset tehdään. Tätä ei ole vaikea tehdä, mutta yllättävän harva silti ryhtyy tähän. Aiheesta lisää blogissa.

Näytteenottotaajuus, eli samplerate.

Samplerate, joka on Suomeksi käännettynä"näytteenottotaajuus" tarkoittaa laskennallista nopeutta, kuinka monta kertaa sekunnissa äänikortin DA muunnin lukee siihen syötettävää signaalia. Eli kun kuulee puhuttavan sellaisista luvuista kuin 44.100 khz, 48.000 khz ja 96.000 khz sekä joissain tapauksissa 192.000 khz, silloin puhutaan juuri näytteenottotaajuudesta. Voisi ajatella, että mitä korkeampi näytteenottotaajuus, niin sen parempi, mutta asia ei ole näin yksioikoinen. Tietokone on digitaalinen vekotin ja riippumatta miten monta kertaa se laskee, analogisesta digitaaliseen konvertointi tuottaa aina kvantisaatio virheitä. Kun musiikki on analogisessa muodossa, se muuttuu ja elää koko ajan, samaan tyyliin kuin meren aallot. Tämä luonnollinen dynamiikka täytyy mallintaa tietokoneella, mutta sitä ei pysty koskaan tekemään täysin tarkasti ja siksi yllämainittuja kvantisaatiovirheitä tapahtuu. Digitaalinen signaali ei ole aaltomainen, samoin kuin analoginen, vaan se on suoraviivainen. Jos analoginen signaali olisi täydellisen tasainen, mitään virheitä ei digitaalisella puolella tulisi, mutta niin kuin hyvin teidämme, musiikki on aina dynaamista - vaihtelevaa. Ongelma tulee siinä, että nämä mainitut kvantisaatiovirheet tuottavat konversiossa digitaalista säröä ja tämän ongelman kanssa monet laitevalmistajat lakkamatta painivat. Koko ajan kehitellään uusia ja parempia laitteita jotka korjaavat näitä säröongelmia sekä sen tuottamaa ikävää sivu-ääntä.

Selkeys tulee keskialueelta.

Keskialue on hyvin tärkeä! Musiikin kaikki tärkeimmät elementit: laulu, kitara, piano ja monet muut soivat juuri tällä alueella. Jos ei ole varma miten hyvin elementit omassa miksauksessa soivat, voi laittaa musiikki soimaan, sulkea ovi ja mennä viereiseen huoneeseen kuuntelemaan. Kappaleen tärkeimpien elementtien pitäisi kuulua hyvin myös viereiseen huoneeseen! Biisin tärkeimpien kohtien pitää olla selkeästi kuultavissa viereisestä huoneesta ovi kiinni. Jos tämä herättää epäilyksiä, laita studiossa soimaan joku kappale jonka tiedät olevan maailmanluokan tuotos ja kuuntele sitä viereisestä huoneesta! Kaikissa studioissa ei kuitenkaan ole mahdollista tehdä tätä viereisen huoneen koetta. Tällöin voit saavuttaa suunnilleen saman tuloksen leikkaamalla HP filtterillä noin 200 hz kohdalta jyrkästi (36db:n slope) ja vastaavasti LP filtterillä noin 5000K kohdalta ja kuunnella kappaletta näillä säädöillä. Jos miksaus on onnistunut, se kuulostaa näidenkin leikkausten jälkeen hyvälle!

Monissa legendaarisissa studioissa käytettiin paljon tätä viereisen huoneen kuuntelua, kun haluttiin varmistaa, että kaikki tärkeimmät elementit ovat miksauksessa hyvässä sävybalanssissa. On huhuja, että tietyssä kuuluisassa Englantilaisessa studiossa olisi loistava käytävä heti studion tarkkaamon ulkopuolella mikä soveltui mitä parhaiten tätä tarkoitusta varten.

Masterointi pyrkii tekemään kappaleesta miellyttävän, lämpimän ja selkeän. Ideana on myös saada kappale soimaan mahdollisimman lujaa LUFS standardin rajoissa, mutta samalla säilyttäen kappaleen ominaissoinnin. Lisäksi pyritään lopputulokseen, joka soi hyvin kaikilla laitteilla.

Miten miksata masterointia varten?

Kun lähetät kappaletta/kappaleita masterointiin, on tärkeää poistaa limitteri stereo ulostulosta jotta kappaleen luonnolinen dynamiikka säilysi mahdollisimman hyvin. Limitteriä käytetään masteroinnissa ja siinä se on oikealla paikallaan, mutta miksauksessa se syö transientit, eli dynamiikan. Limitointia voi kyllä käyttää yksittäisellä raidalla miksauksessa, missä sille on hyvä syy, mutta kun miksaus tulostetaan ulos työasemasta, on tärkeää poistaa limitteri Stereo ulostulosta. Muutenkaan ei kannata miksata limitteriä vasten, ellei aio samalla miksata ja masteroida kappaletta valmiiksi.

Masterointiin lähetettävän kappaleen tasot on tärkeä mitata oikein, seuraamalla työaseman (DAW) stereo-ulostulon lukemia. Lukemat kannattaa yleensä säätää niin, että kovimmat tasot eivät ylitä -4db:n rajaa. Ei kannata miksata myöskään liian hiljaiselle tasolle, joten jos pääsee lähelle -4db:tä on yleensä hyvissä lukemissa. Jos miksauksen jättää hyvin hiljaiselle (esim. -10db peak tasot) joutuu masteroidessa nostamaan kappaleen yleisvolumea hyvin paljon. Masteroinnissa 2-4 db:n boosti Limitterillä on täysin normaalia, mutta jos tasoja joudutaan liian hiljaisen mikauksen vuoksi nostamaan +10db:n luokkaa, kappaleen sointi muuttuu. On tietenkin muitakin tapoja kuin limitteri millä tasoja voidaan masteroinnissa nostaa, mutta digitaalisesti tuotettu musiikki voi soida eri tavalla jos tasoja nostaa paljon.