Blogikirjoituksia

Studion kuuntelu ja monitorointi
Tammikuu 2017

Joka studiossa on erilainen kuuntelu. Johtuen studion koosta, sen seinämateriaalista ym. jokaisessa studiossa on myös erilainen huonevaste. Huonevasteella tarkoitan mahdollisia kuolleita aaltoja sekä miten huone soi ja resonoi. Joskus joutuu tekemään pitkään töitä ja mittaamaan paljon, jotta löytää oikeat vaimennusmenetelmät, jotka sopivat omaan studioon.

Usein näkee studioita, joihin on vaan laitettu vaimennusta sinne tänne, koska oletetaan että näin pitää olla. Liiallisella demppaamisella tapetaan kuitenkin huoneen luonnollinen resonointi, joka on tärkeä osa kuuntelua ja omien kaiuttimien maksimaalista hyödyntämistä.

On paljon parempi etsiä mittarilla sekä kuuntelemalla referenssimateriaalia, huoneen huonot ja korostetut taajuudet ja korjata ne ensin. Sitten kun taajuusvaste alkaa olla tasainen ja kunnossa, tehdään mahdolliset lisävaimennukset, jos huone esim. korostaa diskanttia vähän liikaa tms. Tämän jälkeen laitetaan vielä bassoansat. Bassoansat ovat tärkeä laittaa huoneen kulmiin. Ei välttämättä joka kulmaan, mutta pariin kulmaan ainakin. Syy tähän on se, että matalat hitaat taajuudet kerääntyvät kulmiin ja voimistuvat siellä jopa 6 desibeliä! Joten ilman ansoja, ei kuuntele kaiuttimiaan eikä huonettaan oikein.

Kun huoneen akustiikkaa rakentaa, on kaikkein tärkeintä osata tarttua ensimmäiseen heijastukseen (early reflections). Eli se taajuus, mikä kaiuttimista lähtiessä heijastuu miksauspisteeseen ensimmäisenä ja häiritsevänä takaisin. Se tulee olemaan tärkein operaatio, minkä huoneenvaimennuksen eteen tekee! Ne taajuudet mitkä heijastuvat ensimmäiseksi, ovat yleensä nopeita, eli korkeimpia taajuuksia. Mutta kaikkein korkeimmat taajuudet eivät yleensä tuota ongelmaa takaisin heijastuessaan, sen sijaan keskiäänet ovat ongelmallisia, koska niiden heijastukset, jos niitä ei korjata, tekevät kuuntelusta sekavan.

masterointi

Sitten kun kaikki on tehty ja huone vaikuttaa mittausten ja luonnollisen kuuntelun pohjalta olevan kunnossa, alkaa huoneen kuunteluun totuttelu. Totutteluvaihe voi kestää kauankin, riippuen kuinka paljon töitä studiossaan tekee. Totutteluvaiheessa tekee helposti miksaus ja masterointivirheitä, mutta tässä välivaiheessa tuotetun materiaalin kuuntelu monien eri järjestelmien kautta auttaa, kunnes oppii tuntemaan hyvin oman studionsa kuuntelun.

Kaiuttimet ovat tietenkin hyvin tärkeä osa kuuntelua, mutta vaikka olisi kuinka hyvät kaiuttimet tahansa, ne ovat aina tilan armoilla. Hyvillä akustiikkaratkaisuilla ja hyvillä kaiuttimilla saadaan kuitenkin aikaan mahdollisimman tarkka kuuntelu. Masterointistudiossa tarkka kuuntelu on ensiarvoisen tärkeä asia, koska on erittäin tärkeä pystyä luottamaan korviinsa, kun masteroi. Jos studio on säädetty hyvin ja siinä on tottunut työskentelemään, voi luottaa ratkaisuihin mitä tekee. Luottamus ja itsevarmuus, mikä tulee tiedosta, että oma kuuntelu on kunnossa, on iso tekijä, jos haluaa tehdä musiikin kanssa työtä ammattimaisesti.

Focal

Kalibroitu systeemi

Kalibroitu monitorisysteemi on tarkkaan säädetty tiettyyn standardi gainiin sekä taajuuteen (yllä oleva huoneen kuuntelun korjaus). Kalibroidussa monitori systeemissä on mieluiten monitori kontrolleri, jota voi säätää desibeleissä, joten säädöt on helppo toistaa tarvittaessa. Kaikki tämä auttaa olemaan mahdollisimman tarkka kaikessa työskentelyssä musiikin kanssa sekä saavuttamaan yhteneväisiä lopputuloksia.

Käytännössä kalibroitu monitorisysteemi tarkoittaa referenssitason asettamista omaan studioon, jonka pohjalta kaikki miksaus ja masterointi työt aloitetaan ja päätökset tehdään. Tätä ei ole vaikea tehdä, mutta yllättävän harva silti ryhtyy tähän. Elokuvamaailmassa on jo olemassa referenssitasot mitä tulee puhuttuun ääneen, mutta sellaista ei ole musiikkimaailmassa. Tämän

takia on hyvä oppia ja rakentaa itselleen kalibroitu ja tarkka monitorisysteemi. Jos miksaaja laittaa kalibroidun monitorisysteemin tason 0db kohdalle, hän pystyy ilman mittareita, pelkällä kuuntelulla tekemään hyvän ja tasokkaan miksauksen. Hän ei edes tarvitse limitteriä (jota vasten monet miksaajat työskentelevät) suojanaan.

Monitoritasot on kalibroitu niin, että 0db kohta vastaa 83db SPL Pink Noise signaalilla. Ja kalibroitu äänitystaso on asetettu -20dBFS RMS tasolle (dBFS= desibels full scale ja RMS= root means squere, eli kappaleen mielletty/hahmotettu kovuustaso/loudness). Näillä säädöillä musiikin huipputasot eivät koskaan mene punaiselle. Alempana tästä vielä lisää ja yksityiskohtaisemmin.

Miksi tämä on tärkeää?

Kalibroitu systeemi mm. estää digitaalisten tasojen ylittämisen ja säröytymisen, joka tapahtuu yllättävän usein moderneissa digitaalisissa studioissa. Lisäksi se takaa tasapainoisen ja yhtenevän tason analogisella ja digitaalisella puolella. Oletetaan että äänitetty analoginen signaali tulee sisään -20 db desibelitasolla. Sitten se konvertoidaan AD muuntimien kautta digitaaliseksi, jotta sitä voidaan käsitellä musiikkisoftalla. Mutta softapuolella (digitaalisessa ympäristössä) sitä työstetään aivan liian pienellä headroomilla (esim. -3db tasolla), jolloin tulee helposti digitaalinen, tyly ja karkea soundi.

Nykyään on myynnissä paljon plugareita, joiden luvataan tuovan analogisoundia digitaaliseen ympäristöön. Nämäkin plugarit toimivat paljon paremmin isommalla headroomilla.

Alla olevassa kuvassa on havainnollistettu hyvä kuuntelu ja miten tällainen huone on oikeaoppisesti eristetty. Punaiset viivat kuvaavat miten ääni heijastuu huoneessa.

Hyvä kuuntelu

Crest factor

Termi crest factor on monille tuttu musiikkimaailmasta, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa?

Crest factor, joka voidaan vapaasti kääntää ”aallonharja”, on yksinkertaisesti musiikin korkeimman huipputason suhde RMS tasoon. Aallonharja termiä käytetään myös paljon sähköpuolella, kun valitaan oikeaa virtalähdettä, mutta sitä käytetään myös laskennallisesti musiikissa.

Tyypillinen miksatun kappaleen crest factor on 10 – 18db. Eli miksatussa kappaleessa on silloin huipputasot -10 ja -2 dBFS välillä.

Kompressorin käyttö vähentää tietenkin crest factor arvoa, koska se tasoittaa musiikkikappaleen huippuja. Voidaan myös sanoa, että mitä korkeampi crest factor, sen enemmän musiikissa on dynamiikkaa – joka on hyvä asia, koska dynamiikka on se tekijä joka elävöittää ja rikastuttaa musiikin.

Mutta miten sitten crest factor liittyy kalibroituun monitorisysteemiin?

Hyvä kun kysyit :)

Kalibroidulla monitorisysteemillä voidaan luonnollisen kuuntelun avulla tuottaa ja miksata musiikkia jonka crest factor on korkeampi, eli siinä on enemmän dynamiikkaa. On tiettyjä genrejä (EDM, Dance ja tietyt Hip-Hop genret) missä halutaan lytätty, mahdollisimman kovalta kuulostava lopputulos, eikä dynamiikalla ole väliä. Yleisesti ottaen dynamiikka on kuitenkin hyvin tärkeä musiikissa.

Vielä 1900-luvulla, oli tapana soundillisista syistä nostaa äänitystasoja hyvin korkealle, mutta sitten jouduttiin usein vastaavasti laskemaan monitoritasoja suojellakseen korvia. Nyt 2000 -luvulla voidaan ensin asettaa monitorikontrolleri haluttuun tasoon ja sitten aloittaa miksaaminen tai masterointi.

Miksaamisen ja masteroinnin lähtötasot yksityiskohtaisemmin

Kalibroidussa systeemissä kannattaa aloittaa ammattilaisten suosimasta ja jo yllämainitusta -20 db:n tasosta. Se antaa riittävästi tilaa (headroomia) miksaamiseen ja masterointiin. Analogisella puolella vanha VU-mittarin 0db taso vastaa juuri tätä -20 db tasoa. Jos analogista VU mittaria ei ole, digitaalisella puolella on myynnissä mittareita mihin voi itse laittaa asetuksia. Silloin mittarin voi säätää vihreälle (turvalliselle alueelle), kun taso on -20 db tai alle, keltaiselle kun se on -10 db – 20 db ja punaiselle – 10 db:n tasosta aina 0 db tasoon asti.

Yllämainitut tasot kannattaa mitata lataamalla netistä -20 db Pink Noise signaalin ja käyttämällä sitä mittaus ja kalibrointireferenssinä. Jos Pink Noise ei näytä omissa mittareissa -20 db tasoa, oman softan tasot ovat todennäköisesti väärin!

Sitten kannattaa käyttää monitorikontrolleria, jonka avulla asetetaan -20 db lähtötaso Pink Noisen avulla. Kun taso on saavutettu, kohta merkataan muistiin ja pidetään sitä siitä eteenpäin lähtötasona.

On selvää, että välillä pitää kuunnella kovempaa ja välillä hiljempaa, mutta jos säätää studionsa näin ja käyttää näitä lähtötasoja, oppii pikkuhiljaa omalla korvalla kuulemaan, jos musiikissa mitä työstää on taso ongelmia.

Paras ajankohta kuunteluun?

Niin kuin alussa totesin, jokainen huone ja studio ovat erilaisia. Oletetaan kuitenkin, että huone on tässä vaiheessa kunnossa ja sen soundiin on totuttu. Mutta tämän lisäksi oma korva kuulee eri aikoina musiikin eri tavalla. Joskus korva on hyvin herkkä heti aamulla ja joskus se on parhaimmillaan vasta keskiyöllä.

Jos olet tulossa rock konsertista tai bänditreeneistä, etkä ole käyttänyt kuulosuojaimia, on aivan turha miettiä miksaamista tai masterointia samana iltana. Kaiken edellä mainitun lisäksi, myös kaiuttimet ovat usein ongelmallisia. Itse olen vaihtanut kaiuttimia studiossa muutaman kerran ja huomannut, että kaiuttimilla jotka toistavat ja erottelevat paremmin, sama materiaali kuulostaa tasoltaan kovemmalta, vaikka sitä soittaisi mittareiden mukaan samalla tasolla!

Loppukädessä on tärkeä ensin säätää oma huone oikein, tottua omaan systeemiin ja näin saavuttaa pikkuhiljaa tasalaatuisia lopputuloksia joihin voi luottaa.

Takaisin KW-Masterointi blogi sivulle

Puhelin: 040 5022 867

E-mail: KW Masterointi

KW-Masterointi
Kuurintorpantie 1 J
02750, Espoo